torstai 5. huhtikuuta 2018

Suruista suurin on kohdannut minua



Moni teistä on lähettänyt minulle viestejä ja kysellyt, missä olen, kun blogia ei päivitetä.


 
Rakas mieheni nukkui ikiuneen maaliskuun 20. päivä.  Aggressiivinen tauti vei voiton.

Mieheni oli auttavainen, huolehtivainen, vaatimaton ja nöyrä. Oman sairauden edetessä hän nöyränä totesi, että elämä on tällaista. Ei sille mitään voi.



-   Puutarhamme hoitaminen tuli hänellekin eläkepäivillä rakkaaksi harrastukseksi. Hänen toiveensa oli, että jatkaisin blogin kirjoittamista. Sanoja vain ei nyt tahdo löytyä. 


    Me kutsumme häntä, mutta hän ei käänny enää. 
Hän on matkalla lapsuuden metsiin, sinisen kukan ja kultaisen syksyn maahan. 
Siellä laulavat toisenlaiset linnut.
(  Sirkka Turkka)


54 kommenttia:

  1. Lämmin osanotto suureen suruusi, Liisa. <3

    VastaaPoista
  2. *halaus* lämmin osan otto suureen suruusi. Olen todella surullinen puolestasi! Sanoja en oikein löydä, mutta olet ajatuksissani ja myös käytettävissä, jos haluat viestitellä ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Hillevi, olet aina niin ystävällinen.

      Poista
  3. Lämmin osanottoni suuressa surussasi! <3

    VastaaPoista
  4. Osanottoni suureen suruusi ja voimia.

    VastaaPoista
  5. Lämmin osanottoni suureen suruusi.

    VastaaPoista
  6. Lämmin osanotto suureen suruusi ja paljon voimia jatkoon.

    VastaaPoista
  7. Oi, miten surullista.
    Osanottoni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirjo, todella surullista. Tietää vasta, kun omalle kohdalle sattuu tällaista.

      Poista
  8. Olen mukana surussasi, Liisa, ruusuystäväni.

    VastaaPoista
  9. Vastaukset
    1. Kiitos Katriina, koulukaverini. Milloinkas mennään kahville?

      Poista
  10. Lämmin osanotto ja paljon voimia <3

    VastaaPoista
  11. Lämmin osanottomme. voimia sinulle.
    Lohduttavaa on kuitenkin kun tiedämme että kerran tulevaisuudessa tapaamme kaikki rakkaamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos teille, Sylvi! Nyt kysytään voimia.

      Poista
  12. Voi ei,osanottoni ja paljon voimia sinulle! Monesti ennätin minäkin katsoa oletko päivittänyt jo kevätkuulumisia. Tämä onkin sitten erilainen kevät,toivon että surun keskellä jaksat kuitenkin pitää huolta itsestäsi. Iso ja lämmin halaus sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkka lämpimistä sanoistasi! Täytyy vain yrittää mennä eteenpäin.

      Poista
  13. Lämmin osanottoni. Toivon sinulle voimia suuressa surussasi. Toivottavasti jaksat postailla jossain vaiheessa. Täällä blogimaailmassa tuemme sinua ja kuljemme rinnallasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansu! Vähitellen täytyy tarttua elämästä kiinni.

      Poista
  14. Osanottoni💚 Lukijat kyllä jaksavat odottaa, palaat sitten kun saat voimasi takaisin ja sanat löytyvät jälleen. Oman aikansa se ottaa.

    VastaaPoista
  15. Suurin menetys on kohdannut sinua, kun puoliso lähtee taivaan kotiin. Voimia sinulle ja osanottoni. Itse aloitin blogini pidon terapiana, kun oma mies menehtyi kohta 12 vuotta sitten työtapaturmassa yhtäkkiä. Tuntui, etten koskaan selviä siitä ja surutyötä tein pitkään ja hän elää ikuisesti muistoissani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sinulle! Ymmärrät tuskani, kun olet kokenut saman. Minäkin olen jatkanut blogini parissa terapoidakseni itseäni. Vielä kuljen aivan sumussa ja surun murtamana.

      Poista

MUKAVA, KUN VIERAILIT SIVUILLANI.

TERVETULOA UUDELLEEN!

KOMMENTTISI TEKEE ILOISEKSI