sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

PARSAN KASVATUS SIEMENESTÄ


onnistuu ihan helposti. Siemenet eivät edes tarvitse kylmäkäsittelyä.





Haluaisitko itse kasvattaa parsaa vai joko sinulla on parsapuskat? 

Jotkut ovat viestittäneet, että kaupasta ostetut taimet eivät ole menestyneet. Niistä minulla ei ole  kokemusta. Olen aina kasvattanut parsat siemenistä ja hyvin menestyvät. Oulun korkeuksillakin  ilman  mitään talvisuojauksia. 




 Nam.  Ajatteleppa, että voit syödä omassa puutarhassa kasvatettua parsaa. 

Tässä yksi parsapensaistani. Puutarhan kaunistus ja hyvää materiaalia kukkakimppuihin. 




Katsohan videoklippi, miten kasvatus lähtee alkuun.





Parsan jatkokasvatuksesta voitkin  sitten lukea enemmän aikaisemmasta postauksestani  viime vuodelta.  TÄSTÄ LINKISTÄ



Parsan siemeniä jäi kylvösteni jälkeen jonkin verran ylimääräisiä - voit tilata pussukan 3 eurolla + postitus 1,50  Laita sähköpostia pekkalat@outlook.com

Siement voit kylvää keväällä suoraan maahan. Ei siis tarvitse esikasvattaa sisällä.






Ai niin, tällainen kuva löytyi tiedostoistani. 
 Mikä kasvi on kyseessä? Kirjoita kommenttiin tämän postauksen loppuun. 
Oikein vastanneiden kesken arvon  parsansiemenpussin. Kommentoi viimeistään keskiviikkona 22.3



Mukavaa ja aurinkoista viikonalkua, olitpa sitten työssä tai vapaalla.




perjantai 17. maaliskuuta 2017

KASVATAN TOMAATIN TAIMIA COKISPULLOISSA



Kaatosadepäivä maaliskuun puolivälissä. Oikea koiranilma.

Viisainta oli pysytellä sisällä puutarhahommissa.

Siispä, sadepäivän ratoksi tomaattien taimien koulimista ja  ja kaktusten pistokkaita







Tomaattien ja kurkkujen kasvatuksen alkua saa ihan hillitä, ettei ala liian aikaisin niiden kanssa värkkäämään. Meidän korkeuksilla kun niitä ei voi  kovin aikaisin viedä edes kasvihuoneeseen.

Minitomaateilla voi  kuitenkin jo aloitella. Ne kun eivät kasva ihan kattoon asti, vaikka aloittaa aikaisinkin.



Nelson Gardenin yhteistyökuvioiden merkeissä sain testattavaksi turvenappeihin  kylvettyjä minitomaatteja. Helppoa ja siistiä taimikasvatusta ihan aloittelevillekin  tomaatin kasvattajille.

Katsohan videoklipistä, miten koulin  viikon ikäiset taimet. Nyt kokeilin itselleni ihan uudenlaisia istutusastioita.  Multana käytän taimivaiheessa Biolanin  kylvö- ja taimimultaa. Liian voimakasta multaa ei kannata laittaa vielä pikkutaimille.  Vasta parin, kolmen viikon kuluttua koulin vahvistuneet taimet uudelleen isompiin  ruukkuihin. Silloin istutan taimet Biolanin mustaan multaan.




Sade jatkui ja jatkui. Välillä tuli märkää räntää vaakatasossa, ettei ulos ollut asiaa.

Luin Facebookista, että eteläisessä Suomessa oli jo nähty neitoperhonen.  Meillä näitä nähdään yleensä vasta elokuussa.







Kesänmerkki ilmestyi kuitenkin jo viime viikolla pirttiimme. Yksi kärpänen surrasi iloisesti ikkunassa.

Pjhanharavointiakin oli jo aloitettu jossain päin. Joko teillä?  Meillä on vielä ainakin puolimetriä lunta.

Sormia piti  kuitenkin uittaa vielä multasäkissä. Kesän kaipuu jo polttelee. Joko sinun multasormiasi syyhyttää?

Kun kevätkylvöjä  ei kannata  aloittaa vielä laajemmassa mittakaavassa muutamaan viikkoon sisätiloissa, piti tyytyä kaktusten leikkelemiseen.

Vilkaisehan videoklippi.






Jos haluat varata pistokkaita, laita viesti sähköpostiini  pekkalat@outlook.com

Aurinkoista viikonloppua, sellaista lienee kai luvassa.





tiistai 14. maaliskuuta 2017

LÖYDÄTKÖ SINÄ VESISUONET PIHALTASI?



Testaappa vaikka ihan mielenkiinnosta tai tarvitsetko kaivon pihallesi? Vai oletko jo kokeillutkin vesisuonen  löytymistä?





Onko sinulla metrin pätkä kuparilankaa? Jos ei, kipinkapin rautakauppaan.  Taittele lanka puolikuun muotoon.

Ja sitten testaamaan. Katso videoklipistäni ohje, miten  vesisuonta etsitään.




Vesisuonen löytäminen ei onnistu keltä tahansa. Miksikähän ei? En osaa sanoa.

Tyttärellämme kuparilanka toimii. Hän löytää samoista kohdin vesisuonet kuin minäkin. 

Mieheni kädessä kuparilanka ei käänny vesisuonten kohdalla. Olen yrittänyt siirtää taikavoimaani hänelle pitämällä häntä kädestä.  Siis siitä kädestä, jossa ei ole kuparilanka. Mutta ei. 
Olemme kyllä aika koomisen näköinen pari, miehellä on toisessa kädessä  lankakieppi ja emäntä taluttaa toisesta kädestä. Ja kun asumme aivan tien varressa, voi kamala, mitähän ohikulkijat ajattelevat. 


Kesällä sitten testataan tyttären kanssa tuoreella pajunoksalla, löytyvätkö samat vesisuonet. 


Voi jospa kirjoittaisit tämän postauksen loppuun kommentteihin, miten sinä onnistuit.  









lauantai 11. maaliskuuta 2017

MELKEIN NIINKUIN JOULURUUSU

 ja on kestävä




NARSSSIVUOKKO

 siemeniä noin 40 kpl/pussissa 3 euroa + postimaksut 1,50

Narsissivuokko kukkii kiitettävän pitkään, sievä ryhmänä, lehdistö siisti syksylläkin.
Korkeus 10 cm  lehtiruusuke /40 cm kukkavarsi
Valontarve puolivarjo- aurinko
Kasvumaa multainen
Kukkii touko- kesäkuussa, pitkä kukinta-aika
Taimien istutusväli 25 cm , juurille tilaa ainakin 20 cm, syvyyttä siis



Ja mitähän tästä avautuukaan



Kesäaamuisin pitää kiiruhtaa katsomaan, joko on avautunut




Muitakin värejä löytyy

UNIKON siemensekoituksessa on  erilaisia puna-valkokirjavia, ripsireunaisia, yksinkertaisia ja kerrannaisia kukkia





3 eurolla pussi + postitus 1,50. 


Pussissa on noin teelusikallinen unikon siemeniä. Niistä saa jo näyttävän kukinnon. 
Siemenet voidaan kylvää syksyllä tai keväällä ja unikko kylväytyy jatkossa hyvin itsestään. 

Kylvä itsellesi unikkopenkki, niin voit aamuisin kiiruhtaa puutarhaasi katsomaan, millaisia taideteoksia on aamuyön tunteina avautunut.


Muitakin siemeniä  vielä tarjolla ennen kevään  taimiaikaa.

Katsohan linkistä 

Laita tilauksesi sähköpostiini 
pekkalat@outlook.com

torstai 9. maaliskuuta 2017

MITEN SINÄ VARJELET KASVEJASI ?


Onneksi meillä Oulun korkeudella ei ole puutarhurin vihollisia: kotiloita  ja espanjansiruetanoita.

Mutta mansikkamaan riesana ovat mitkäs muut kuin rätsät.  Kehitteletpä mitä pelottimia tahansa, niin kesän ensimmäiset, komeimmat mansikat ne käyvät nokkimassa.




Vuosien saatossa olemme kokeilleet ja lisänneet jos jonkinmoista asukkia masikkapellolle ja marjapensaisiin. Rätsät näihin tottuvat nopeasti, mutta me itse säikymme  näitä  koko kesän.

Iltahämärissä, kun kyykit mansikkamaalla ja yhtäkkiä pyörähdät ja - hups siinä selkäsi takana sattuukin juuri olemaan  pelätin. Sitä vaille, ettei karkuun lähde.


Yli kaksimetrinen Reetta on  uskollisesti vartionut mansikat ja viinimarjat yli kymmenen vuotta - nimensä hän on saanut 1800-1900- lukujen vaihteessa talossa palvelleen piikatytön mukaan.

Alkuvuosina ohikulkijat olivat kuulemma tervehtineet häntä ja ihmetelleet, kun en vastannut tervehdykseen.  Voi voi, ohikulkijat eivät erota minua variksenpelättimestä.





Arvaappas, kuka tälle on ollut mallina. Andy tietenkin. Suosituin meidän pelättimistä. Vetoaa naisiin. Monet ottava selfien  Andyn vierellä. Lapset kiertävät kaukaa. 


Andy on sen verran keikari, että välillä asut vaihtuvat. Coolin näköisenä pitää aina kuitenkin olla aurinkolasit päässä, satoi tai paistoi. 



Vanha täytetty, jo vähän riepaleinen haukka muovikäärmeineen ei pelota ainakaan rätsiä,  istuvat mokomat samalla oksalla sen kanssa.



Aidoimman näköinen on Olli-isäntä. Talomme ensimmäinen omistaja. 


 Veljekset kuin ilvekset, Olli ja Risto. 



Näitäkin tarvitaan, päivän homma syksyt keväät.  Ilman näitä kauriit ja jänikset saavat pahaa tuhoa aikaiseksi.



Tulevan viikonlopun tehtävä tiedossa. Havujen huputtamainen. 


Keltaista iloa viikonloppuusi. 

Tämä suikerovihma, jos mikä onkin jänisten herkkua.  Vain tapit on jäljellä, jos tätä ei suojaa. 



keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Huurteisen pakkasaamun kuvasatoa








Luonto on ihmeellinen - Suomessa hankikin on sinivalkoinen. Ainakin meillä Paavolassa.


Noita värejä ei oikein tajunnutkaan, ennenkuin kamera vangitsi ne. 


Kuvasipa taivasta tai  maata, niin sinivalkoista löytyi. 




Hangenpinta oli uskomattoman kaunis. Senttimetrin korkuisia, kaunismuotoisia lumikiteitä oli muodostunut yön aikana.  



Kuurankuorruttamat koiranputket ovat talvella satumaisen kauniita. 



Mikä rauha ja hiljaisuus, olivatkohan kaikki kyläläiset lähteneet johonkin hiihtolomille. 





Vain läheisen Harsunkosken kohina kuului pihapiiriin. 

Kuunteleppa ja  rauhoitu hetkeksi nauttimaan  NAISTENPÄIVÄN iltapuhteesta.

torstai 2. maaliskuuta 2017

SIEMENTEN KYLMÄKÄSITTELYN AIKA


alkaa olla käsillä. 





Monien perennoiden siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn.

Kätevimmin kylmäkäsittelyn  saa järjestettyä kylvämällä siemenet myöhään syksyllä suoraan ulos ruukkuihin tai penkkeihin. Luonto hoitaa siementen kastelun ja keväällä lumen sulattua ja maan lämmettyä siemenet alkavat itää. 

Näin kylvin syksyllä kädet kohmeisina ensimmäisten räntäsateiden alkaessa ison kasvilavallisen siemeniä. Harmittelin, kun kaikki syystyöt jäivät flunssan takia viime tippaan. Mutta toisaalta siemenet onkin hyvä kylvää mahdollisimman myöhään  syksyllä, jotta ne eivät ehdi itämään ennen talven tuloa. 



Keväällä pitääkin sitten käydä päivittäin kuikuilemassa siementen itämistä ja uuden kasvun alkua. 

Erityisesti odotan näiden hevoskastanjoiden  menestymistä. Itävätkö edes? Minulle ihan uusi tuttavuus. Oulun korkeudella ei niin usein törmää puutarhoissa hevoskastanjaan. Parissa puutarhassa olen sen nähnyt täällä  kasvavan pensasmaisena. Latva paleltuu kuulemma yleensä lumirajaan asti.  

Aloitimme viime syksynä arboretumin perustamisen pihapiirimme viereiselle pellolle. Oili Kokemäeltä oli bongannut blogistani sitä käsittelevän kirjoituksen ja hän suurisydämisenä ihmisenä lähetti  meille ison paketin tammen ja hevoskastanjan alkuja pihaltaan. Mukana oli lisäksi pussikaupalla terhoja.  Voi sitä innostuksen ja ilon päivää!  Laitoin  terhot sateenvarjolepän alle kaivamatta niitä mullan sekaan, päälle levittelin silputtuja vaahteran lehtiä. Kasvakaa! 
 
Kasvatatko sinä puita siemenistä?  Onnistuvatko ne suoraan ulkona vai pitäisikö esikasvattaa sisällä? Näiden kanssa olen ihan noviisi.  


Mutta mitäs teet näille varastoon kerätyille siemenille, jotta saat ne itämään? 

Osa itää, kun laitat ne vain multaan ja huolehdit valonsaannista ja kastelusta.



Kokeilin parsansiementen itämistä ilman kylmäkäsittelyä. 



Hajotin marjat ja kylvin parisen viikkoa sitten  koe-erän. 


Itäminen onnistuu näköjään ilman kylmäkäsittelyä. Pitkiä valoa kohti kasvavia honteloita kurkottelee kohti akkunaa. Meillä on aina puhuttu akkunoista eikä ikkunoista.  




Kylvin jokaiseen kennoon kaksi siementä ja sieltäpä ne kaikki nostelevat jo latvuksiaan. 



Jokunen vuosi menee, että parsa on mittasuhteiltaan tällainen, mutta itse kasvattamalla olen saanut kestävät taimet. 





Toinen  ilman kylmäkäsittelyä kokeilemani kasvi, pillisipuli, iti myös hyvin




Ihana, keväisen sipulinvarren tuoksu löyhähtelee jo pirtin pöydänkulmalla. 



Mutta siihen kylmäkäsittelyyn. 



Näin sen teen


Laitan kostean vermikuliitin sekaan siemenet jääkaappiin  pariksi kuukaudeksi. Hiekkakin käy, jos ei ole vermikuliittia tai  vaikka kostea talouspaperi. 


Vermikuliitti on tällaista, puuroryynien näköistä ainesta, jota myydään pienissä paketeissa muutamalla eurolla puutarhaliikkeissä. 

Kylmä katkaisee siementen lepotilan. Siemenet imevät itseensä kosteutta. Monesti siemenet alkavat itää jo pusseissa. Juuria ja sirkkalehtiä ilmestyy. Silloin pitää jo viimeistään alkaa istutuspuuhiin. 

 
Inventoin eilen siemenvarastojani ja ylimääräisiä on vielä tarjolla. 

Tästä linkistä pääset katsomaan, mitä löytyy

http://takaloroppola.blogspot.fi/p/siemenet.html

 3 euroa pussi ja postimaksu 1,50. Samalla maksulla tulee useampikin pussi





Annokset ovat reiluja




Mitäpä sinulle saisi olla?

 Laita  viesti osoitteeseen pekkalat@outlook.com