perjantai 7. syyskuuta 2018

Kotikaupunkini Oulun kukkaistutukset vielä voimissaan



Upeita, eikö totta?


Näitä  riittää Oulun Rotuaarilla. Silmänruokana, mutta osaksi myös ajoesteinä. 
 Koko kesän ne ovat olleet täydessä kukassa. Hoidetaankohan näitä öisin, kun en ole kertaakaan nähnyt ketään näitä huoltamassa. 


Oulun kaupungintalon edusta on vuosittain upea ilmestys. Tänä vuonna ovat pääosassa samettikukat ja kyyneleet. Viime vuonna oli daalioita.  


Yhtä kukkaa aina iso alue.


Kerroksellisuutta luodaan telineiden varassa olevilla köynnöskasveilla. 





Opiskeluvuosieni kesätyöpaikka, Oulun rahatoimistossa. Kirjoitin muun muassa koiraverolaput kaupunkilaisille.  70- luvulla koirastakin maksettiin veroa. 


Näitä kukkatorneja on pitkin kaupunkia, petunioin, riippapelargonioin, siniviuhkoin ja  milloin milläkin koristeltuja. 

torstai 6. syyskuuta 2018

Miten sinun kauppareissusi sujuvat, kun NE ovat taas ilmestyneet kauppoihin?


Menetkö vain kylmän viileästi ohi vai tarttuuko sieltä aina muutama pussi mukaan? 

Jokasyksyinen  tulppaanimania iski ainakin minuun taas kerran. Ihan vain poikkesin katsellakseni, millaisia apeldorneja on tarjolla. Itse asiassa niistä perinteisistä en enää oikein välitäkään. 


Jotain on kai päässä vinksahtanut, kun kerään vain näitä resureunaisia, väriensekamelskasta koostuvia. Viime kevään lempparini oli tämä Nelson Gardenin punavalkoinen, vanhanajan läninkikangasta  muistuttava. Minulla on mielikuva, että 60- luvulla minun läninkikankaat olivat just tämäntyyppisiä.


Tällaisia herkkuja löytyi tänään.











Kuviin tuli vähän auringosta kiiltoa, mutta tyyli näkyy - kirjavaa ja ripsureunaista.








Narsisseja  minun ei enää kannata ostaa, niitä on jo ihan tarpeeksi. Mutta tämä perunanarsissin tyyppinen lähti kuitenkin mukaan. Kukka taitaa olla vähän suurempi kuin perunanarsissilla. Sain vuosi sitten erään kaupan ylijäämävaraston perunanarsisseja, olivat jääneet pääsiäismyynnistä yli. Täytin niillä yhden pionipenkin  alustan. Joten ensi keväänä siinä on sitten kerroskukintaa. Ensin narsissit ja sitten pionit. Väriloistoa ja tuoksua pidemmäksi aikaa. Perunanarsissihan tuoksahtaa aika voimakkaasti. Kerroksellisuus on hyvä myös pensaiden juuristolla.  Minulla on pitkän ruusurivistön - no onko  vajaan 100 metrin ruusurivistö edes pitkä tosi harrastajien keskuudessa- mutta meidän korkeuksilla se on,  niin siellä ruusujen juuristoalueella on valko-, hämy,- kelta- ja sinivuokkoja sekä narsisseja. Ennen kuin  ruusuihin tulee lehdet, kukkivat nuo monenkirjavina. Kesän mittaan narsissien lehdet peittyvät ja lakastuvat ruusupuskien  suojassa.    
















Viime kevään kukinta onnistui erinomaisesti, edellisen kevään ei lainkaan. Liekö myyrät tehneet tuhojaan vaiko kova pakkastalvi.


Istutusvaiheessa sekoittelin  kuopanpohjalle  Bayer Gardenin luujauhoaLuujauhosta vapautuu hitaasti kasvin kukinnan kannalta tärkeitä ravinteita,  typpeä, fosforia ja hivenaineita. Samalla luujauholla  olen onnistunut kukittamaan myös pioneja aivan yltäkylläisesti. Laskin esimerkiksi kolmen Bowl of Beauty pionin kukkamäärän:  noin 350, sitten jo sekosin, kun nuppujakin oli vielä avautumatta. 
Kiitos Scheteligille blogiyhteistyöstä.

Joko sinä ole istuttanut  sipuleita? Tähän aikaan olen yleensä niitä kaivanut  maahan, mutta eikös nyt ole vielä liian lämmintä? Tosin  tilauksessa olevat sipulit ovat minulle vielä tulematta. Tulisivat nyt pian, ettei näitä heräteostoksia kovin paljon kerry. 




Mukavia puutarhapäiviä viikonlopullesi!



tiistai 28. elokuuta 2018

ARVOTTU ON - nyt vielä viimeiset hetket syyslannoitukseen




Viimeisiä kierroksia vielä tänään  puutarhassa syyslannoittamassa. Nestemäinen lannoiteliuos ehtii varmaan vielä vaikuttaa. Ainakin niille kasveille, jotka vielä kunnolla vihertävät. Pionit, puutarhan keskikesän kaunokaiset, ovat jo lannoitteensa saaneet muutama viikko sitten.


Samoin kärhöt on lannoitettu, vaikka ne ovat elinvoimaisia pitkälle syksyyn, mutta lannoitus pitänee tehdä jo hyvinkin elokuun puoliväliin mennessä. Niin ainakin olen aina tehnyt ja hyvin ovat talvehtineet. Kärhöt kylläkin kukkivat lumentuloon saakka ainakin täällä pohjoisemmassa, kun kukintakausi alkaa vasta heinäkuun puolivälissä. Aikaisesta syyslanoituksesta ei näytä olevan haittaa.




Omenapuut odottavat vielä lannoitusta. Onkohan mieheni niitä lannoittanut syksyisin. Lannoituspuuhat olivat hänen hommiaan. Sairautensa myötä hän kyllä ihan selvästi valmisteli minua selviämään niin monista asioista, mutta eipä siinä tilanteessa omenapuiden lannoitus tullut esille.
Tämän vuoden omenasato ei ole häävi. Johtuukohan se nyt siitä, etten viime syksynä lannoittanut.
Pitääkö näitä nyt lannoittaa?


Mutta Hyvät Kukkahilmat neuvokaapa, miten talvetatte pelakuunne? Aion pelakuistani kyllä vielä kirjoittaa oman postauksen. Mutta se talvetus. Minulla on siihen kyllä aika ihanteelliset olot, mutta monilla ei. Auttaisiko talvettamiseen, jos syksyllä lorauttaisi purkkiin vähän syyslannoitetta. Vai kuoleeko koko kasvi? Aion testata vaikutusta jollekin pelakuulle, en kuitenkaan niille suurimmille, vanhimmille Mårbackoilleni tee mitään radikaalia heti ensimmäisenä. 


Ja sitten syyslannoitteen  ARVONTAAN. NEKOn lahjoittaman  kolmen litran syyslannoitekanisterin voitti Riiti. Onnea sinulle, otan yhteyttä sähköpostiisi.



Kiitos blogini yhteistyökumppani NEKOlle arpajaispalkinnosta. Samoin kuin kiitos kaikille osallistujille. Valitettavasti en ole ehtinyt aina vastaamaan kaikkiin kommentteihin. Moottorisahaushommat ovat imaisseet mehut niin, ettei iltaisin enää jaksa juuri netissä roikkua. Puut pitäisi saada liiteriin ennen talvea. Huh, on siinä mummolla hommia.


Mukavia elokuun iltoja Sinulle.  


sunnuntai 26. elokuuta 2018

Joko leivotuttaa? Syyslannoituskin pitäisi hoitaa, muistutus arvonnasta.


 


Unelmatortusta joulukynttilä. Niin yksinkertainen idea, kun sen näkee toisen toteutuksena, mutta keksipä itse. 





Sadepäivien ja pimeiden iltojen viihdykettä tutkia jonkun ääretöntä luovuutta leipomisessa. Jo pari vuotta olen selaillut  Kustannusosakeyhtiö Tammen lähettämää Sini Visan kirjaa Kinuskikissa taikoo klassikot uuteen muotoon. Onko tuttu kirja  tai oletko roikkunut Sinin leivontablogissa?




Suu söis, vatsa vetäis, mutta...  Toki näitä voi syödä silmilläänkin ja napata vinkkejä, miten oman puutarhan ja luonnon  antimia voi hyödyntää leipomisessa ja erityisesti koristeluissa. 






Tavallisista räiskäleistäkin saa näköjään herkullisen kakun, mukavannäköinen  hätäkakku yllätysvieraille.  Hätäinen miettiminen, kun yllätysvieraita tulee. Onko tarjottavaa? Mitä sinä loihdit pikapikaa pöytään?



Suolaista ja makeaa kahvipöytään tai ruuaksi välillä ronkeleille lapsenlapsille pizzaa ja tortilloja uudessa koostumuksessa. Nämä, jos mitkä varmaan koukuttavat lapsiakin mukaan ruuanlaittoon. Tosin meillä lapsenlapset ovat välillä vähän liiankin innokkaita  avustajia, kunhan ei vain keitetä niitä iänikuisia pottuja.




Kaikkiin resepteihin ei ole oikein syytä kovin usein langeta. parasta  sivuuttaa pikapikaa ohi ja muistaa tyttäreni aikoinaan lausumat viisaat sanat: "Hetken huulilla, ikuisesti lanteilla". 





Kirjassa on ansiokkaasti huomioitu myös eritysiruokavalioiset eli miten soveltaa ohjeita maidottomassa, munattomassa, gluteiinittomassa ja pähkinättömässä leipomisessa. 


Kipin kapin askeleet kohti kasvihuonetta. Nythän tomaatteja tuntuu yhdellä jos toisellakin kypsyvän yllin kyllin. 


Sunnuntain iltapala  ihan ikiomista kasviksista ja yrteistä vaikkapa näin. 





Muistutus arvonnasta, vielä huominen on aikaa osallistua 

ARVONTAAN

Palkintona on NEKOn lahjoittama 3 litran  kanisteri syyslannoitetta. Nestemäisellä lannoitteella ehtii vielä hoitaa rästiin jääneitä syyslannoituksia. Tästä riittää isollekin alalle. Sekoitussuhde on desi nestettä ja kymmenen litraa vettä.



1. Osallistut kommentoimalla tähän tai edellisen postauksen alle, miten teillä puutarhassa valmistaudutaan talven tuloon? Siitä saat yhden arvan.

2. Toisen arvan saat, jos olet  tai liityt blogini lukijaksi. Oikeassa palstassa kohdassa: Lue. Siitä liityt ja saat toisen arvan. 

Mainitseppa kommentissa, oletko mukana yhdellä vai kahdella arvalla. Yhteystietokin olisi hyvä olla, jotta jotenkin saan voittajaan yhteyden.

Palkinto postitetaan vain Suomessa olevaan osoitteeseen. Mikäli voittajaan ei saada yhteyttä viikon kuluttua arpomisesta, arvotaan lannoitekansiteri uudelleen. Syyslannoituksella alkaa näet olla jo vähän kiirus.

Osallistumisaika päättyy maanantaina 27.8. ko 23.59. Heti sitten tiistaiaamuna kerron blogissani voittajan. Onnea arvontaan ja vinkkinä: jos et itse tarvitse lannoitetta - olisihan tämä kiva tuliainen jollekin puutarhaihmiselle.




torstai 23. elokuuta 2018

SYYSLANNOITUS- nestemäisellä lannoitteella ehdit vielä - arvontaa mukana


Lannoittaako syksyllä vai ei?   Syys- ja kevätlannoitus oli mieheni  hommia puutarhatöissä. Hyvin hän homman hoiti ja kasvit kiittivät kukinnalla.


Mieheni kuoleman jälkeen puutarhanhoito on ollut vähän retuperällä ja jotenkin tämän syksyn lannoitus on minulta melkeinpä unohtunut tai olen vain laiska näissä lannoitushommissa. 
Onneksi sain kuitenkin aikaiseksi mansikkamaan lannoituksen muutama viikko sitten. Seuraavankin kesän runsasta mansikkasatoa voi  taas ounastella. Syyslannoituksen idea on varmistella kasvin talvenkestävyyttä. Syyslannoitteessa ei saa olla  typpeä vaan seuraavan kesän kukinnalle tärkeää fosforia ja kaliumia.

Kukkatarhan lannoituksen olin autuaasti unohtanut. Se olisi kai pitänyt tehdä jo elokuun alkupuolella ainakin täällä meidän V-vyöhykkeellä. Syksy painaa päälle ja lannoiterakeiden olisi pitänyt ehtiä liueta. Onkohan edes satanutkaan riittävästi, jotta lannoitus olisi ollut tosissaan hyödyllinen. Sateitten jälkeen maanpinta on ollut vain sentin pari märkä.




Tällä viikolla terästäydyin ja tein pelastusoperaatioita puutarhani tärkeimmille ja herkimmille. NEKOn nestemäinen syyslannoite on pelastus minun kaltaiselle viime hetken lannoittajalle. Kymmenen litraa vettä ja desi lannoiteliuosta, siinä seuraavalle kesälle elämän eliksiirit. 


Ne tärkeimmät ja herkimmät: kärhöihin olen hurahtanut yhä enenevässä määrin sitä mukaa, kun olen saanut niitä menestymään täällä Oulun korkeudella. Näissä maisemissa kun  kasvien selviäminen ei ole yhtä itsestäänselvyys kuin etelän puutarhoissa. Kuitenkin kokeilijaluonne panee yrittämään välillä mahdottomiakin.







Pioneista ns. tavalliset selviävät täällä kyllä hyvin, mutta Itoheihin olen repsahtanut ja yllättävästi nekin pärjäävät. Tosin syyslannoituksen kanssa pitää olla huolellinen. 


Mieheni tiesi tarkkaan, missä kohdin puutarhassa oli kasveja, joiden syyslannoitus ainakin piti muistaa.







Ruusut ovat aina olleet lemppareitani. Valtaosa niistä pärjää ilman erityistä hoitoa. Mutta ne herkimmät - neidonruusut


ja Persian keltaruusu- älä unohda niitä.



Unikot ovat  idioottivarmoja puutarhakasveja, paitsi sinivaleunikko. Päivittäin pitää keväällä käydä tarkistamassa, näkyykö talven jälkeen elonmerkkiä, ilmestyvätkö karvaiset lehdet ruskeaksi kuivuneesta puskasta. Syyslannoitus  tälle on varmaan a ja o, jotta sen saa meillä menestymään. 

Oletko kokeillut puuliljoja? Nehän putkahtivat markkinoille muutama vuosi sitten. Ihmeen hyvin ne menestyvät ilman sen kummempia värkkäyksiä. Kunnon lannoitus talveksi ilman peittelyä. Sillä ne ovat selvinneet - ja kohopenkki on aivan ehdoton.     



Varjoliljoista keltainen on silmäteräni. Ihan tekisi mieli peitellä sitä talveksi, mutta periaatteeni puutarhan hoidossa on, etten peittele mitään. Omin avuin pitää selvitä. 


Nämä saivat tällä viikolla  syyslannoituksen. NEKOn  nestemäinen lannoiteliuos on siitä hyvä, ettei tarvitse odotella, sataako vai ei, vaan lannoite on heti kasvin käytössä. Ja toisaalta katteilla suojatuissa kasvualustoissa menee aikansa, ennenkuin rakeinen lannoite on liuennut katekankaan läpi. Nestemäinen lorahtaa heti kasvin käyttöön.  

Miten sinun lannoittelusi on hoitunut? Oletko yhtä Matti Myöhäinen kuin minä? Vielä ehdit ja voit jopa voittaakin lannoitekanisterin.  Nimittäin NEKO blogini yhteistyökumppanina  on lahjoittanut  kolmen litran lannoitekanisterin  ARVOTTAVAKSI. Eli tuollaisen  alla olevassa kuvassa etualalla olevan. 




ARVONTAAN

1. Osallistut kommentoimalla tähän postauksen alle, miten teillä puutarhassa valmistaudutaan talven tuloon? Siitä saat yhden arvan.

2. Toisen arvan saat, jos olet  tai liityt blogini lukijaksi. Oikeassa palstassa kohdassa: Lue. Siitä liityt ja saat toisen arvan. 

Mainitseppa kommentissa, oletko mukana yhdellä vai kahdella arvalla. Yhteystietokin olisi hyvä olla, jotta jotenkin saan voittajaan yhteyden.

Palkinto postitetaan vain Suomessa olevaan osoitteeseen. Mikäli voittajaan ei saada yhteyttä viikon kuluttua arpomisesta, arvotaan lannoitekansiteri uudelleen. Syyslannoituksella alkaa näet olla jo vähän kiirus.

Osallistumisaika päättyy maanantaina 27.8. ko 23.59. Heti sitten tiistaiaamuna kerron blogissani voittajan. Onnea arvontaan ja vinkkinä: jos et itse tarvitse lannoitetta- olisihan tämä kiva tuliainen jollekin puutarhaihmiselle.