lauantai 20. heinäkuuta 2019

Juurruttamista ja pitkäaikaislannoitusta


Blogiyhteistyö Siemenkauppa.com- yrityksen kanssa.

Minulla on jatkuva huoli persiankeltaruusuni menestymisestä V- vyöhykkeen puutarhassani. Niinkuin se nyt olisi huolistani suurimpia, mutta ruusuihmiset kyllä ymmärtävät, mistä on kyse. Ensinnäkin tätä ruusua on vaikea saada ja toiseksi - saada se menestymään näinkin pohjoisessa.

Reilusti yli viisi vuotta yhteiselomme on nyt jatkunut ja vuosi vuodelta kukinta runsastuu.


Olen monesti ajatellut kokeilla pistokaslisäystä. Äitini oli mestari ruusupistokkaiden juurruttamisessa. Miten hän sen teki? Harmi, ettei sitä tullut seurattua lapsena niin tarkasti.


Mykorritsalla onnistuin nopeasti  juurruttamaan Mårbackan pistokkaita. Pidin niitä ensin  kukkamaljakossa pari viikkoa, mutta juuria ei ilmestynyt. Olikohan kuun asento väärä, vai mistä se johtui. Minulla oli vanhaa varastoa viime kesältä mykorritsa-pussin jämät. Pyörittelin pistokkaat mykorritsa-jauheessa ja tökkäsin ne multiin. Toista viikkoa meni ja pistokkaita ei saanut enää testimielessä nykäistyä mullasta. Tanaksti olivat jo kiinni kasvualustassa. 



Tuostapa innostuneena kokeilen ruusupistokkaita. Tälle kesälle aika taitaa olla jo myöhäinen, mutta ensi keväänä sitten heti, ennenkuin oksien latvat ehtivät puutua. Puutunutta oksaa ei kai kannata yrittääkään juurruttaa.



Toinen hankala taimistoilta löydettävä ja kokeiluuni menevä on likusterinsyreeni ja mikseipä myös kärhöt.

Mykorritsasta sanotaan, että se voidaan lisätä kasvulaustaan tai ympätä taimet jauheella. Se edistää taimen juurtumista istutuksen yhteydessä eli kun istutat vaikka kesäkukkia amppeliin, voit pyöräyttää multapaakkua mykorritsassa tai käyttää  juuripaakkua vesiastiassa, johon olet sekoittanut mykorritsaa. Mykorritsa mm. suojaa taudeilta ja parantaa ravinteiden käyttöä.

Mitä se mykorritsa  sitten on? Sienijuurta, jonka sanotaan olevan välttämätöntä 85 - 90  prosentille kasveista.


Hautakukkien menestyminen on haasteellista, jos ei pysty säännöllisesti käymään hoitamassa niitä. Kastelun osalta täytyy vain toivoa, että sataisi sopivasti. Tänä kesänä meidän lakeuksilla on viimeksi satanut juhannuksen tienoilla. Kateellisina olemme katsoneet Itä-Suomen sadekarttoja. Ei nyt ihan niin paljon tarvitsisi sataa, kunhan edes joku sadepilvi osuisi tännekin päin.

Entäpä hautakukkien lannoitus.


Lantapussukkaa ei aina muista ottaa  tarpeeksi usein mukaan, kun käy kastelemassa. Kätevintä on käyttää pitkäaikaislannoitteita. Rakeet tai ravinnepuikko riittää koko kesäkaudeksi hautakukkia lannoittamaan.







Minä laitan yleensä jokaisen hautakukan  multapaakun viereen muutaman sentin syvyyteen yhden ravinnepuikon. Hyvin se on riittänyt kukittamaan. Näillä eväillä saa helpon lannoituksen myös amppelikasveille.




Kaikkia näitä esittelemiäni tuotteita ja paljon muutakin saat yhteistyökumppanini Siemenkauppa.com- verkkokaupasta. Sieltä voit tehdä jo tilauksen syyssipuleista. Siihenkin valikoimaan tulee näköjään vuosi toisensa jälkeen  aina vain uusia lajikkeita. Katsoppa vaikka liljatulppaania.


torstai 11. heinäkuuta 2019

Ethän istuta myyrille


Yhteistyöpostaus Siemenkauppa.com- yrityksen kanssa

Se, millä minä varjelen rakkaimpia kasvejani puutarhassa, on tämä ihmekasvi. Keisarinpikarililja. Niin pahanhajuinen, ettei se kelpaa edes myyrille. Yksi sipuli ison penkin keskellä varjelee koko ympäristön, näköjään. Olen istuttanut näistä ensimmäiset noin seitsemän vuotta sitten ja sen jälkeen ympäröivä alue on varjeltunut myyrä- ja muiltakin tuhoilta. Ei ole syöty nuppujakaan eikä pensaita ole kaluttu, vaikka meillä on jäniksiä ja kauriita. 

Hieman outo tämän kasvin käyttäytyminen on ollut. Olen vuosittain lisännyt tätä eri penkkeihin - yhden kappaleen per penkki. Se näykyy riittävän. En ole istuttanut tätä sen komean kukinnan vuoksi, vaan myyrien karkoittamiseen. Yhtenäkään vuonna ennen tätä kesää nämä eri vuosina istutetut eivät ole kukkineet. Keväällä penkistä on noussut vain oudon näköinen vihreä väkkyrä. Kunnes tänä keväänä jokainen näistä  siis eri vuosina istuttamistani puhkesi kukkaan. 

Mikä niksi siinä oli? Mitään muuta selitystä en keksi kuin viime vuoden hellekesä. Kaipa nämä vaativat niin paljon lämpöä kehittääkseen kukkanuput. Oli miten oli, pääasia, että suojaavat myyriltä. 



Kasvit, joita ihan erityisesti suojelen ja varjelen, ovat:   maatiaiskeisarinkruunu tai toiselta nimeltään ruskolilja. Minulla on sitä tavallistakin, mutta tämä maatiaislaji on harvinaisempi. En ole koskaan törmännyt siihen taimistoilla.


Ja muutama vuosi sitten markkinoille tulivat puuliljat. Heti niitä laitoin ja ensimmäisinä vuosina kukkivat jo komeasti, kunnes yhtenä talvena myyrät pääsivät juhlimaan, kun en ollut varjellut tätä aluetta pikarililjalla. Muutamia pikkusipuleita oli jäljellä. Nyt niistä on pikarililjan varjelemana kasvanut uusi sukupolvi ja varmaankin komea kukinta on taas odotettavissa elokuulla.


En tiedä syövätkö myyrät kärhöjä, mutta kaiken varalta olen suojellut tätäkin aluetta. 



Pioneihin uppoaa melkoinen määrä euroja, varsinkin jos ostaa isompia ja erikoisempia alkuja. Itohit ovat mielestäni niin kalliita, että kun yhden isomman alun ostaa, saa olla viikon syömättä. No aika monta viikkoa olisi pitänyt olla vedellä ja leivällä, kun olen kerännyt näitä kokoelman. Näitä ei voi istuttaa myyrien  ruuaksi. 






Narsisseja ja tuppaaneja saa aika edullisesti, mutta onhan se harmi, jos ne eivät keväällä nosta piippojaan maasta. Narsissi ei taida ollakaan niin myyrien mieleen, mutta tämän harvinaisemman Runoilijanarsissialueen olen kyllä suojannut pikarililjalla. 






Pahoina myyrävuosina pensaat ja puutkaan eivät varjellu myyriltä. Pari vuotta sitten sain luovuttaa kolme koristeomenapuuta myyrille. Keväällä puihin ei tullut lehtiä ja lähemmässä tarkastelussa puut humahtivat nurin. Rungot olivat juurettomia. 

Syreeneistä helmeni on Moskovan kaunotar. Sen menestyminen meillä V- vyöhykkeellä on niin ja näin. Ainakin myyrätuhoilta olen sen suojellut istuttamalla sen samaan  penkkiin, jossa on liljoja ja pikarililjaa. 


Yksi pikarililjan sipuli maksaa kahdeksisen euroa. Se tuntuu ostettaessa korkealta hinnalta, mutta ajattele, mitkä tuhot sillä voi estää. Sanoisin, että sen kauppaan jättäminen on ihan vääränlaista säästämistä, jos sinulla on varjeltavia kasveja. 



Näistä maatiaisista olen ikionnellinen.  Etenkin kun ne ovat päätyneet meille mieheni kotitilan  1800- luvun muotopuutarhasta.



Joten kannattaa bongailla kaupoista keisarinpikarililjaa, kun syyssipulit saapuvat tai tilaa hyvissä ajoin nettikaupoista. Blogini uusi yhteistyökumppani on Siemenkauppa.com. Siellä on saatavissa tätä pikarililjaa ja paljon, paljon ihania, aivan uudenlaisiakin syyssipuleita.





sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Tämä kesä on suosinut meillä pionien kukintaa


Yhteistyöpostaus  Scheteligin kanssa.

Ei liian kuumaa, helteitä ei juuri laisinkaan, vaikka mennään jo heinäkuuta. Sadettakin on tullut muistaakseni viimeksi juhannuksen tienoilla. Tänään tosin tipottelee, mutta ei se pioninkukkia tuhoa.
Yleensä pionien kukinnan aikaan vettä tulee kaatamalla. Siinä sitten yrität viime hetkellä tukea raskaita kukkavarsia ja kauneimpia pionipuskia suojella vanhoilla sateenvarjoillasi. Miksihän sekin homma jää aina viime tinkaan silloin, kun sitä tarvitsee.
Nyt kukkavarret eivät ole tarvinneet minkäänlaista tuentaa.


Pionien kukinta-aika on ollut nyt hämmästyttävän pitkä. Toukokuun lopulla kuolanpionit  jo aloittivat ja  hetimiten sen jälkeen jatkoi tämä hempeänvaaleanpunainen kaunotar runsaan kukintansa. Voi kun tietäisin tämänkin nimen.



Pionien nimien kanssa olen ollut huolimaton. Nimilaput ovat häipyneet tuulten mukana. Istutuskartta olisi paikallaan, mutta sitäkin pitäisi olla päivittämässä tuon tuosta. Kasvit eivät näet ekalla istutuskerralla löydä aina oikeaa paikkansa. Välillä ne oleskelevat  kottikärryssäkin hakemassa oikeaa sijoitustaan. 





Pionipenkin perustamisessa ei kannata olla huolimaton. Kohopenkki, kunnon puutarhamulta, palanutta karjanlantaa pohjalle, aurinkoinen paikka, oikea istutussyvyys. Nyt jo edesmennyt  kukkatäti kylältämme opasti minua aikoinaan istutusasiassa. Pioni ei kuki, jos sen istuttaa liian syvään. Juuren päälle max. 5 cm multaa eli rystyseen saakka. Se on toiminut hyvin.



Luujauhoa pioneille ja kärhöille sekä erikoisesti vaalittaville kasveille puutarhassani.

Solabiolin luujauho - aikaisemmin Bayer Gardenin tuotemerkin alla myyty-  on osoittautunut  todella hyväksi tuotteeksi. Aikaisemmin ainakin parikymmentä vuotta  sitten sain ostettua luujauhoa eräältä puutarhurilta samoin kuin verijauhoa. Vähittäismyynnissä niitä ei ollut. Jo silloin totesin, kuinka hyviä tuotteita nuo olivat. Onneksi niitä on nyt saatavissa Solabiolin tuoteperheessä. Luujauhoa ripottelen  aikaisin keväällä pionipenkkeihin. Kärhöt kasvavat minulla katteissa. Niille loruuttelen luujauhon  kastelukannusta. Luujauhon sanotaan tekevän kasveista vahvoja ja vastuskykyisempiä tauteja ja tuholaisia vastaan. Tuohon väittämään voin kyllä yhtyä.










Keltakukkaiset pionit olivat kauan hankintatoiveitteni listalla. Itoh-hybridien joukosta ne löytyivät. 
Itoh-hybridit ovat kiinanpionien ja puupionien risteytyksiä. Kokeilin aikoinaan yhtä puupioniakin testimielessä täällä V- vyöhykkeellä, mutta talviolot olivat sille raukalle liian vaativat. Itohit selviät onneksi hyvin. 

















Itoh-hybridien nuput ovat suikulan mallisia. Kiinanpioneilla ne ovat pyöreitä pallukoita. 



























Tämä nimetön kiinanpioni on ehdottomasti kaunein puutarhassani. 












Puutarhasi elämään- sivustolta löydät lannoitusohjeita ja opastusta luonnonmukaiseen viljelyyn. 

SOLABIOL LUUJAUHO

Solabiolin ihanan perinteinen luujauho saa kukat kukoistamaan! Luujauhosta vapautuu hitaasti kasvin kukinnan kannalta tärkeitä ravinteita eikä ylilannoittamisen vaaraa ole.
Sopii erinomaisesti käytettäväksi kukkapenkeissä ja perennoilla sekä puille ja pensaille. Hitaasti liukenevat ravinteet tekevät kasvista vahvan ja vastustuskykyisemmän tauteja ja tuholaisia vastaan.
Sisältö: NP 7-7
Riittoisuus: 1 pkt (1 kg) n. 20 m2










Bowl of Beauty tekee vuodesta toiseen satoja kukkia. Ehkäpä niiden paikka kirsikkapensaiden kyljessä on sopivan suojaisa.


















Jos kiinnostaa, voit katsoa  alta YouTubeen laittamani pioniklipin.



Mukavaa alkavaa viikkoa!


torstai 4. heinäkuuta 2019

Sopivilla lannoitteilla tuloksia


Yhteistyöpostaus Nekon kanssa. 

Kuvailisinko  pioneja, kärhöjä, ruusuja vai? Kerrassaan  upea kukinta on ollut tänä kesänä. Osittain  varmaan sopivien säiden vuoksi, mutta kyllä täsmälannoituksellakin on ihan selvästi näkyvä vaikutus.  



Pionien kukinta on ollut pursuavan kaunista. Ja kumma kyllä, aina pionien kukinnan aikaan meillä on tullut kaatamalla vettä. Tänä kesänä ei juuri nimeksikään. Raskaita kukintoja ei ole tarvinnut tukea ollenkaan. 


Moni on poikennut katsomaan pionejani. Ne kun näkyvät viereiselle tielle. Kukinnan runsautta ja kukkien monimuotoisuutta on ihmetelty ja ihasteltu. Voin  myöhemmin postata vielä erikseen pioneistani.

Syksyllä kompostit kohmeisen maan päälle ja sopiva syyslannoitus. Kesän mittaan muutaman kerran nestemäinen kastelulannoitus. Siinä sen salaisuus.



Nekon kasviperäisellä luonnonlannoiteliuoksella kun kastelet, saa kasvi nopeasti imaistua lannoitteen. Ei tarvitse odotella, että sataisipa, jotta lannoiterakeet liukenisivat. Lorautan vajaan desin kymmeneen litraan vettä. 




Minulla kaikki kärhöt on istutettu mansikkamuovilla katetulle ja hakkeella päällystetylle alueelle. Nestemäinen lannoite on erinomainen  kateviljelyssä

Nekon tuotesarjassa on hyviä tuotteita. Voin ihan omasta kokemuksesta suositella.  



Matokakka taisi tulla markkinoille vuosi pari sitten. Sitä olen laittanut ruukkuviljelyksiin, amppeleihin, sisäkasveille. Varsinkin pelargoniat näyttävät siitä innostuvan. Aina en viitsi vaihtaa multia isoihin ruukkuihin. Rapsuttelen pintamultaa pois. Laitan ohuen kerroksen matokakkaa ja  uuden multakerroksen sen päälle. Tuossa alla viime kesän kukintaa. Nyt tämä on aloittelemassa kukintaansa. Kastelulannoitteita käytän läpi kesän. Jokaisella kastelukerralla lorautan jonkinlaista lannoitetta kastelukannuun. Välillä tuntuu, että olen liian ronski lannoittaja, mutta hengissäpä ovat kuitenkin pysyneet. Talvehtiminen onnistui taas kerran hyvin niukalla kastelulla ja merilevän voimalla. 



Näitä papanoita nakkelin perennoille ja pensaille keväällä heti lumien sulattua ja  vielä viime viikolla purkinloppuja. 



Nuo papanat ovat tästä purkista. Luonnonlannoite on  kasviperäinen typpilannoite. Siis aikaisin keväällä ja alkukesästä tätä kannattaa laittaa. Tai sitten ihan myöhään syksyllä, kun pintamaa alkaa olla jo kohmeessa. Siinä se on sitten keväällä valmiina lumien sulatessa liukenemassa kasvien käyttöön. Rakeisten lannoitteiden käyttö keväällä on monesti ongelmallista, kun  toukokuu saattaa olla niin kuiva, etteivät lannoitteet sula. Siksipä lumien sulamisvesiä kannattaa hyödyntää. 


Tätä luonnonlannoitetta voi käyttää niin sisällä kuin ulkona  kuin myös kasvihuoneviljelyssä. 




Kärhöt ovat täällä meillä päin V- vyöhykkeellä loppukesän kukkijoita. Maanpäälliset osat eivät selviä talven yli, mutta sieltäpä mullan seasta ne vähitellen puskevat vartensa alkukesästä ja kukkivat lumien tuloon saakka.




Ehkä arkojen, vain III- vyöhykkeelle tarkoitettujen kärhöjen kanssa onnsituminen edellyttää lämmintä, suojaisaa, talvella hyvin luntakeräävää  kasvupaikkaa. Sellaisen alueen olen rakennellut näille haasteilleni ja mielestäni onnistunut hyvin. Jo elokuussa kukinnan ollessa parhaimmillaan valmistelen näitä talvilepoon. Annan näille kunnon loraukset nestemäistä syyslannoitetta. Syyslannoitus pitää tehdä aina ennen lehtien kellastumista. 



Kirjoitin viime syksynä postauksen tästä Nekon nestemäisestä syyslannoitteesta. Sen jälkeen sain  monia, monia yhteydenottoja, ettei kaupoissa enää ole tuota lannoitetta saatavilla. Joten olkaapa nyt ajoissa liikkeellä ja varatkaa tuota. Saatavilla on litran ja kolmen litran  pakkauskoot. 



Tuloillaan on taas tällaista kukintaa - Mantsuriankärhö ja Aljonushka siinä kylki kyljessä viime kesältä. 



Kasvien suhteen olen kokeilija. Onneksi  haksahdin aikoinani näihin kärhöihin, vaikka tuntui epätodelliselta, että onnistuisin näiden II- ja III- vyöhykkeiden kasvien kanssa niinkin hyvin. 

Aljonushka aloittaa aina ensimmäisenä. Nyt jo kukassa. 




Viikonloppuja ja aurinkoa sinne, missä lienetkin!