Eilen oli taas jokakeväinen käsien piikittämisen vuoro. Eli kaktusten piikkejä eri puolilla käsiä mullanvaihdon seurauksena.
Osa kaktuksista on niin suuria, ettei niiden käsittelystä enää oikein yksin selviä. Mutta onneksi on reippaita lapsenlapsia, jotka ovat enemmänkin kuin innokkaita kukka- ja multahommiin.
Hovipojankaktus (kuvassa), hovineidonkaktus, kalanruoto, pappilankaktus, tuoksulehtikaktus, Deutsche Kaiser, mitähän niitä kaikkia onkaan, osalla nimet, osa odottaa tunnistamista, kunhan kukkisivat. Yhteensä noin 15 pitkälehtistä kaktusta. Osa jo sellaisissa mittasuhteissa, että saa miettiä, mistä niitä roikottaa. Jotenkin olen vain hurahtanut näihin pitkälehtisiin, vanhanajan kaktuksiin. Onko sinulla näitä? Ei haittaisi, vaikka lisääkin löytyisi.
Suurin osa sai eilen uuden multaseoksen.
Tekaisimme Alisan, vitosluokkalaisen lapsenlapsen kanssa videon mullanvaihdosta.
Kukittamisen niksi on viedä kaktukset kesäksi ulos jonnekkin pensaiden juurelle tai niinkuin minä teen näiden isojen kanssa: laitan ne amppelissa roikkumaan puolivarjoisaan paikkaan puiden oksille.
Luonto hoitaa kastelun. Välillä tosin käyn lorauttamassa näille lantavettä. Syksyllä ennen pakkasia kiikutan taas amppelit sisälle mahdollisimman aurinkoiseen paikkaan.
Hovineidonkaktus. Kukat ovat noin 10 cn kokoiset ja kestävät 4 - 5 päivää.
Otin muutamista kaktuksista pistokkaita juurtumaan. Tässä hovipoikaa ja kalanruotoa.
Mitäpäs, jos laitettaisiin nyt ARVONTA. Yhdelle sekä hovipojan- että kalanruotokaktuksen pistokas.
Voin juurruttaa valmiiksi ja lähettää sitten valmiiksi juurtuneet alut tai sitten nämä vasta otetut pistokkaat voi saada myös omaan juurrutukseen. Ihan miten vain.
Arvontaan voit osallistua kahdella arvalla.
Yksi arpa, kun olet blogini lukija. Vasemmassa reunassa "Lue" - laatikosta voit liittyä.
Ja kommentoida pitää. Kerroppa vaikka, onko sinulla kaktuksia ja jos on, miten onnistut kukittamisessa. Laita myös yhteystietosi (sähköposti)
Toisen arvan saat liittymällä tai olemalla jo blogini seuraajana Blogit.fi- sivustolla.
Kirjoita kommenttiin, monellako arvalla olet mukana.
Postitan vain Suomessa olevaan osoitteeseen.
Arvontaan voit osallistua viikon ajan elikkä sunnuntaihin 18.3 klo 20.00 saakka.
Ryhmäsamettikukat "Alumia Vanilla Cream" ja "Strawberry Blond" Kirsikkatomaatti "Tiger" Jättikurpitsa "Nelson" Punainen keräkaali "Langedijker Bewaar 2" Näitä siemeniä oli arvonnassa, johon Nelson Garden ystävällisesti lahjoitti nämä palkinnoksi Kiitos siitä.
Arvonnassa onni suosi Klaaraa. Onnea Sinulle! Nyt tulee kevään uutuuslajikkeitakin, ihanat samettikukat.
Vuosittain kylvän samettikukkia mutta nämä värit ovat minulle aivan tuntemattomia. En ole vielä laittanut sormiani multaan, yleensä aloitan huhtikuun alussa kylvämisen. Nyt tulevana pääsiäisenpyhinä voisi tähän ihanaan hommaan paneutua. klaara49@luukku.com
Kiitos kaikille osallistuneille. Viherpeukaloita löytyi. Monella on jo siemenet itämässä.
Mukavaa alkavaa viikkoa tämän kimpun myötä. Mitäs sanot, eikö olekin ihanat värit!
Jos olet vähänkään kallellaan pelagonioihin, pelakuihin, pielikukkiin, niin aivan täydellisesti hurahdat niihin jo tätä kirjaa selaillessa. Reilut 110 sivua ja yli 120 erilaista pelargonia! Kotipelargonit, riippapelargonit, jalopelargonit, enekelipelargonit jne. En edes tiennyt, mitä kaikkia niitä on olemassakaan. Kirjassa esitellään hoito, lisäys, taudit ja tuholaiset, talvettaminen, tavallisimmat osotopaikatkin on esitelty harvinaisemmille lajeille. Otavan teos on erinomainen käsikirja pelargonioiden maailmaan.
Munankuoripelargonioita. No siltäpä ne näyttävätkin, kun tarkemmin katsoo. Hyvät ja selkeät kuvat. Kivat kuvakulmat tekevät kukinnoista näyttäviä.
Lehtivalikoimaakin näköjään löytyy. Koko vaihtelee muutamasta millimetristä pariinkymmeneen senttiin. Lehtiruotien pituus vaihtelee, samoin lehden kiinnityskulma ruotiin ja se, miten lehti on ruotiin kiinnittynyt - keskeltä vai reunasta.
Tiedätkö, mistä tulee sana "pelargoni"? Kreikan sanasta "pelargos", joka merkitsee haikaraa. Pelargonien siemenkodat ovat kuin haikaran pitkiä nokkia. Sekin viisaus löytyi tästä kirjasta.
Entäpä, jos kirvat, ansarijauhiaiset, villakilpikirvat ym. vihulaiset iskevät pelargonioiden kimppuun. Siihenkin kirjassa annetaan ohjeita.
Pelargonioiden lisäys on yleensä helppoa. Hyvät, kuvien kera olevat ohjeet löytyvät kirjasta, jos olet pistokaslisäyksessä noviisi.
Niinpä, siinä se on sanottu. Lisää pitää saada.
Omat Mårbackani olen onnellisesti saanut talvetettua taas kerran. Pieni loraus vettä silloin tällöin merilevällä höystettynä. Purkkirivistö vanhan talon viileällä lattialla. Muutahan siihen ei tarvitakaan. Jalkoja palelee, mutta Mårbackat kiittävät.