keskiviikko 20. tammikuuta 2016

O tempora, O mores- oi aikoja, oi tapoja



O  tempora, O mores- oi aikoja, oi tapoja

Meidän viimeisiä lehmiä ja vasikoita 1970- luvun alkupuolelta. 
Nyt nuo näyttävät ja tuntuvat niin nostalgisilta ja ihanilta. Mutta ei aina silloin lapsuudessa ja nuoruudessa, kun kesäaamuina piti kömpiä eteisen vintiltä aikaisin ja lähteä viemään noita kilometrin päähän laitumelle. Piti yrittää pitää silmät sirrillään, ettei uni karkaisi silmistä ja voisi vielä jatkaa nukkumista. 


2 kommenttia:

  1. Kuulostaa niin tutuilta muistoilta. Tulin maitotilalle miniäksi ja lähes alkuun ihmettelin, ettei anopilla ole lainkaan viikossa vapaapäiviä. Hetken päästä itse olin samassa tilanteessa :D

    VastaaPoista
  2. Vieläkö olet siinä tilanteessa, ettei vapaapäiviä ole?

    VastaaPoista

MUKAVA, KUN VIERAILIT SIVUILLANI.

TERVETULOA UUDELLEEN!

KOMMENTTISI TEKEE ILOISEKSI