RIUKUAITA

Voi sitä lokakuun alun päivää.  Voisi kuvitella, että mitäpä nyt parista puolimetrisestä ruusupensaata on väliä, kun  jäljelle jäi vielä lähemmäs sata. Mutta ei  se niin mene. Keräilijälle  jokainen yksilö on tärkeä.  Etenkin kun sitä on kaun metsästänyt.  Eikö niin?

Tienvarret niitetään kerran kesässä kunnan tai tielaitoksen toimesta.  Hyvä niin.  Mutta pitikö niittokoneen terää roikottaa puutarhan kohdalla niin,  että osa ruusuista silppuuntui ja pääosin  repetyi juurineen.  Siinä meni varjelemani Zwerg- ruusuni, jotka olivat  hyvässä kasvussa ja ehtivät jo kukkia komeasti.

Hetkeä aikaisemmin kiertelin puutarhassa ihastelemassa ja kuvaamassa ruusujen kauniita ruskavärejä ja hehkuvanoransseja kiulukoita. Tunti kuvaamisen jälkeen nämä Zwergin kiulukat olivat liiskana maassa. 

Onneksi koko ruusurivi tienvarren puolelta ei  silppuuntunut. Tässä kohtaa niittäjä kai erotti jo ruusut pajupensaista. Ruskanpunaisena hehukuva  ruusu on Pimpinenllaruusuihin kuuluva "Helvi" .  Olen  vaalinut tuota ruusunalkua ihan erityisesti, äitini oli Helvi. Hän rakasti syksyn  ruskavärejä - ja ruusuja. Tässä ruusussa on kaikki sellaista, josta hän olisi pitänyt. 

Ensi kesän vahinkojen estämiseksi mies joutui kesken taimistonharvennuksen aidantekoon.  Riukuadan tekemisen hän hallitsee. Eri puolilla pihaa on hänen tekemiään aitoja ja ensi kesälle on taas pyyntö vetämässä tehdä näitä  lisää. 

Kuvasin aitavärkkien hankkimista ja aidantekoa. Aikoinaan itse haimme ohjeet aidantekoon You tubesta.  Niinpä tubetin nyt meidän aitaprojektimme. 

Ensimmäisessä  videoklipissä on riukuaidan  sidoksen tekeminen kuusennäreestä

No voi hitsin pimpulat, tuosta en tykkää, kun  You tubessa oman  videoklipin jälkeen tulee seuraavaksi joku ihan hassu ehdotelma. Saakohan tuota mitenkään pois? 

 No, taas riukuaidan tekoon.

Riukuaidan pystypuut pitää juuresta polttaa hiilloksella ja tervata, jotta ne eivät ihan heti lahoa. 

Toisessa videoklipissä on sitten riukuaidan sitominen kuusennäreellä

Kun sidokset kuivuvat, ne ovat niin lujia, ettei niitä saa poisväännettyä.

Näin syntyi  metrin pätkä  riukuaitaa suojelemaan ruusuriviä.  Hyvä me. 

Riukuaidan  latomisen malleja on monia. Meidän pihapiirissä olevat aidat ovat saaneet mallinsa  Skansenin ulkoilmamuseosta Tukholmasta.  

 Vielä kun löytäisi jostain uudet Zwergit.