Mitä sinä teet kesällä, kun melkein joka päivä sataa ja on kalseaa niinkuin syyskuussa?
Aina ei jaksa lukea ja toisaalta ehtiihän sitä lukea talvellakin. Netissä tulee kyllä roikuttua aivan liiaksikin ja pitkälle yli puolen yön.
Kutominen on minulla ollut aina talvi-iltojen puuhaa television ääressä. Mutta voihan sitä kutoa kesälläkin. Niin monet kädet ja jalat odottavat lämmikettä.
Ennen sateen alkamista ehdin pyörähtää kierroksen puutarhassa = karkumatkalla mansikkamaan ruohimisesta. Homma, joka alkaa maistua vähitellen puulta, kun sitä jatkuvasti tekee.
Tänään sellaisia kuvia, joissa näkyy meidän harmaita hirsirakennuksia 1700-luvulta. Vain navetta on nuorempaa rakennuskantaa 1920- luvulta.
Ritarinkannukset vilja-aitan edessä.
Puojin nurkalta kuvattua
Kiesit hevostallin nurkalla
Hevostallin suunnasta kaksikerroksisen puojin seinää
Hevostallin seinustaa
Maatiaiskeisarinkruunut navetan seinustalla
Mukavaa maanantaita!
Upeat nuo harmaat hirsiseinät. Voisi jo sanoa etuoikeudeksi saada asua noin kauniissa ympäristössä.
VastaaPoistaOletpa kutonut kauniita tumppuja. Minäkin kudon myös kesällä. Ihan mahdotonta pitää näppejään erossa kutimista, jos illalla television ääreen istahdan.
Kauniita hirsirakennuksia. Niin upeasti sointuu kukat ja harmaa hirsi yhteen. Ihania, syksynsävyisiä nuo lapaset. Minä en oikein osaa neuloa, joten sadepäivinä tykkään lukea, leipoa ja ommella. Nyt on tosin jäänyt oma harrastaminen melko vähiin, kun lapset vievät suurimman osan ajasta.
VastaaPoista