Karanteeni jatkuu - ruotsia osa 3

Tasan puoli vuotta sitten ei ollut edes pahinta painajaista tästä viheliäisestä viiruksesta, joka löi maailman polvilleen.
Kurjanoloisen kesän jälkeen pakkasimme kimpsut ja kampsut ruusuystäväni kanssa ja lähdimme katsomaan,  miltä kesä näyttää. Viikon verran tuli kierreltyä kesäisessä Wienissä. Wien tarjosi parastaan, kaikki kukoisti ja sää ei olisi voinut helliä turistia paremmin. Just sopiva kesäkauden lopetus.

Kauneudestaan kuuluisan keisarinna Elisabetin - Sissin - puutarhasta löytyi ihana ruusupuisto. Yksityiset ihmiset ovat lahjoittaneet sinne nimikkoruusuja edesmenneille sukulaisilleen ja ystävilleen. Ruusuissa on nimilappu, jossa on lahjoittajan nimi ja kenen muistoksi ruusu on lahjoitettu sekä ruusuharrastajille tärkeä tieto: ruusun lajinimi.  Kuvassa on Wienin nimikkoruusu.
Just sopiva paikka meille ruusuihin höyrähtäneille, onhan minulla lähes sata erilaista pensasruusua ja ruusuystävälläni toista sataa.

Jos maailman kirjat olisivat toiset, olisimme varmaan näistä puolin lähdössä katsomaan johonkin  etelänmaihin kesäntuloa.

Nyt vanhempien muorien karanteenissa Oulussa. Onneksi saa vielä kulkea ulkona. Ainut kriittinen kohta minulla on meno viidennestä kerroksesta autohalliin. Kunnon varusteissa sukkelaan alas ja sitten auton nokka kohti kesäpaikkaa.

Eilen piti jo omassa puutarhassa tutkailla ruusujen talvehtimista, kun tämä talvi on ollut niin poikkeuksellinen. Päällisin puolin vaikutti kuitenkin ihan hyvältä. Voi kun minä rakastan näitä keltaisia pensasruusuja. Miksiköhän? Ehkä siksi, koska näitä on niin paljon vähemmän kuin erisävyisiä punaisia ja valkoisiakin ja haasteena on saada näitä menestymään näinkin pohjoisessa.

Puutarha- ja piha-aluetta kierrellessä vähän väliä löytyi tällaisen tai pikemminkin tällaisten kulkijoiden jälkiä. Välillä yksin, välillä taas rinnakkain olivat kulkeneet. Ilveksetköhän ovat ottaneet puutarha-alueeni jaloittelupaikaksi.

Mikäpäs oli puutarhassa hortoilla, kun lämpöasteita oli samat kuin joskus kesäkuussa.

Ei nyt koko päivä ihan hortoilussa mennyt. Kaivoin rakkaan työkaluni esiin ja annoin Stihlin laulaa. Nythän on hyvä tehdä siistimishommia, kun ei ole paljon lunta ja maa on vielä jäässä. Peltojen pyörtäneet kun pukkaavat iloisesti pajua ja pihlajaa. Ihan tunsi tehneensä oikeanlaisia töitä. Koronatartuntaa ei tarvinnut pelätä, kun  työmaalla ei ollut tungosta. Ei tarvinnut edes viiden metrin kepillä työnnellä ketään kauemmas. 

Tänään ei ehdi sahaushommiin, kun pitää opiskella italiaa. Jännä nähdä opiskelijan roolissa kielten etäopetus. Itse kun toimin 15 vuotta tuossa hommassa opettajana.

Ja sitten taas ruotsin kertausta. Aiemmissa postauksissani on ollut
substantiivien taivutus
ja adjektiivien ja substantiivin yhteiskäyttö.

Nyt kerrataan taipumattomia adjektiiveja eli nämä ovat aina samassa muodossa. Ei tarvitse välittää, onko substantiivi en, ett tai monikossa. Siis erittäin helppoja käyttää. Opettelet vain nämä ulkoa.

Pysytelkäähän terveenä ja hemma!  Muistatkos, miten tuota koti ett hem sanaa käytetään?

Kerrataanpas:

hemma  =  kotona
hem =  kotiin
hemifrån =  kotoa
Siis älä tuki mitään prepositioita eteen.