KEVÄTAPULAISET

tulivat puutarhatöihin. Sisarukset, eskarilainen Silja ja  lyseolainen Julia, auttoivat puuliljojen ruukuttamisessa. 

Kymmeniä purkkeja saatiin  laitettua kasvukuntoon. Eipähän  sipulit pääse natistumaan. Suoraan kukkapenkkeihin ei voi vielä istuttaa. Maan pinnassa on vain pari senttiä sulaa ja alla kova routajää. Ihmeellistä, miten vaan kasvit puskevat roudan läpi. Narsissit ovat jo vihreällä alulla ja pionien tapit hohtavat punaisina. Hyvin ne ovat sinnitelleet talven kovissa pakkasissa. Esikoiden vihreät tupsut ovat aurinkoisimmissa penkeissä niin terhakkaan näköisiä, että kohta voi odottaa jo nuppuvarsia ilmestyvän. 


Puutarhakausi alkoi tänään tohinalla. Kukkapenkkejä saatiin  jo siistittyä. Onneksi leikkelin jo syksyllä perennojen varsia. Eipähän nyt tarvitse nostella limaisia lötkövarsia.  

Puutarhakalusteet pääsivät jo ulkoilmaan. Seuraavien päivien päiväteet voidaan juoda jo puutarhassa. Samalla voi nautiskella korppien ilmaiskonsertista. Reviirin merkitseminen on niillä nyt kiihkeimmillään. 

Siljan tarjoamat kevään ensimmäiset kuravesiteet olivat tarjolla leikkimökillä. Oi, kun maistui hyvältä. 

Samassa mökissä minäkin olen aikoinani kurateet ja puurot keittänyt. 
Kolmea sukupolvea mökki on tähän mennessä hyvin palvellut. isäni sen aikoinaan teki minulle ja mieheni teki siihen kunnollisen peruskorjauksen. Saman oven avaamisella on päässyt omaan leikkimaailmaan jo yli kuusikymmentä vuotta. 
Vieläkin pitää joskus kesäpäivinä käydä siellä istumassa ja muistelemassa menneitä aikoja. Hyvä, että pikkupöydän äärellä on useampia istumapaikkoja. Väliin käy niin, että kylän miehiäkin istuu siellä meidän kanssa parantamassa maailmaa ja muistelemassa poisnukkuneita.