PUUTARHAVADELMAT JA KARHUNVATUKKA

Puutarhavadelmat, joista kasvaa 150–250 cm korkeita, tuetaan kahden (rauta)langan väliin. 

Vadelman sato kypsyy elokuun alkupuolella.

Puutarhassani kasvava karhunvatukka on kestävää kantaa. Talvehtimisvaurioita  ei ole ollut. Karhunvatukan kukinta tuo pölyttäjät  runsaslukuisina puutarhaan. 

 Karhunvatukat kypsyvät elokuun loppupuolella.

Vadelmatarha kalkitaan dolomiittikalkilla (50-80 kg/aari). Puuntuhkaa tarvitaan 10 kg/ aari, jotta pH olisi 5,5-6,5. Peruslannoitteeksi sopii moniravinteinen puutarhalannoite 6-10 kg/ aari. Puulastu, kutterirouhe, turve ja palanut karjanlanta lisäävät orgaanista ainesta.

Vadelmakasveja lannoitetaan keväällä kloorittomalla moniravinteisella lannoitteella (30-50 kg/ aari), myös puuntuhka ja karjanlanta ovat hyviä. 

Paljasjuuriset taimet istutetaan keväällä tai syksyllä etelä-pohjoissuunnassa noin metrin levyiseen penkkiin, joka muotoillaan 10-20 senttiä korkeaksi harjuksi.

Rikkaruohojen takia penkki kannattaa kattaa mustalla muovilla tai kuitukankaalla ja istuttaa taimet viiltoihin 50 sentin välein. Sopiva riviväli korkeille lajeille,kuten karhunvatukalle, on 2-2,5 metriä Marjoja tuottavat versot leikataan maan rajasta sadonkorjuun jälkeen tai viimeistään seuraavana keväänä. Samalla harvennetaan taimistoa. Uusia versoja jätetään 10-12 metriä kohden.

Näillä opeilla  olen onnistunut vadelman viljelyssä. Myös  karhuvatukka ehtii tuottaa satoa. Olen raivaamassa puutarhastani tilaa muille kasveille ja myyn keväällä suoraan maasta hyviä/isoja vadelman ja karhunvatukan juurakoita.
Kaikki juurakot ovat jalostettua puutarhavadelmaa mm. Jaspia, Ottawaa, Maurin makeaa.