KOTITONTUT

Joulukuun 11. päivän kalenteriluukustani avautuvat meidän kotitontut.

Jokaisessa vanhassa pihapiirissä on omat kotitonttunsa. Näin minulle lapsena uskoteltiin. Tahtoisinpa  vieläkin uskoa niin.  Meidän pihapiiriin se sopisi niin aidosti. 

Kansakoulun lukukirjassani - Syksystä suveen - on  kiehtova kertomus Saku Saunatontusta. Se piti lukea aina  vaan uudelleen. 

Meidän kotitonttumme on Hemminki. Hemminki on viettänyt varhaislapsuutensa Kokkolan seudulla.  Niinpä  tonttumme hallitsee myös ruotsin kielen. Hemminki-nimen annoimme tontulle talomme ensimmäisen omistajan mukaan. 

Hemminki ei ole varsinainen saunatonttu, vaikka saunominenkin  sujuu. 

Tontut käyvät näköjään savusaunassa vaatteet päällä. 

Saunakahvit hörpätään leikkimökissä.

Sopivia rimpuilupaikkoja löytyy pihapiiristä niin tontuille kuin lapsenlapsillekin. 

Hemminki on monena vuonna saanut olla tähtenä joulukorteissamme. 
Kokkolan tonttuäitiäkin muistamme kortilla. 

Onhan meillä toinenkin kotitonttu, Rudolf, joka  pysyttelee pirtissä kesät talvet. Rudolf on äkta svensk, syntyperäinen ruotsalainen  Luulajan Gammelstadista. 


Rudolf valvoo talon turvallisuutta yhdessä palovaroittimen kanssa.
Palovaroitin huutaa silloin tällöin hellan savutessa mutta  Rudolf ei ole vielä ääntään päästänyt. 

Rudolf-vanhus on syntynyt varmaan jo pärepihtien aikakaudella.  

Paras paikka sille on pirtin hämyiset nurkat. Harvemmin  se pääseekän keskelle pirtin pöytää. 

ARVAAS KUINKA TONTTU-UKKO 

1. Arvaas, kuinka tonttu-ukko,  arvaas, kuinka tonttu-ukko,  arvaas, kuinka tonttu-ukko kotikultaamme suojaa? Katsos, näin, näin tonttu-ukko,  katsos, näin, näin tonttu-ukko,  katsos, näin, näin tonttu-ukko kotikultaamme suojaa! 2. Arvaas, kuinka tonttu-ukko tänä yönäkin valvoo? Katsos, näin, näin tonttu-ukko koko yön hän valvoo! 3. Arvaas, kuinka tonttu-ukko pahuuttamme itkee? Katsos, näin, näin tonttu-ukko suruissansa itkee! 4. Arvaas, kuinka tonttu-ukko meitä riemulla muistaa? Mielissään näin tonttu-ukko lapsikultia muistaa. 5. Arvaas, kuinka tonttu-ukko joulujuhlaa viettää? Katsos, näin, näin tonttu-ukko joulujuhlaa viettää! .

"Tonttu" on ehkä tarkoittanut alun perin talon paikkaa eli tonttia. Ennen uskottiin, että jokaisella tontilla ja jopa rakennuksella oli oma haltia eli tonttu, pieni ihmisen näköinen olento; oli kotitonttuja, saunatonttuja, riihitonttuja ja myllytonttuja. Näistä ovat kehittyneet joulupukin apulaiset eli joulutontut. Tämä laulu on julkaistu ensimmäisen kerran Anni Collanin kokoelmassa Laululeikkejä vuonna 1908.

Kuunteleppas tästä tuo reipas laulu  ARVAAS KUINKA TONTTU-UKKO 

Onhan sinullakin oma kotitonttu. Hanki ihmeessä sellainen, jos sinulla ei sellaista vielä ole.  Tonttumme saavat yleensä lapsivieraiden jakamattoman huomion.