keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

TALVIPUUTARHA




Facebookin puutarharyhmissä näkyy jo lumikellojen ja krookusten kukintaa etelän pihoilla. Niiden innoittamana lähdin kameran kanssa tänään kiertelemään puutarhaa. Josko joitain kevään merkkejä löytyisi jo V-vyöhykkeen puutarhastakin. 

Lupaavalta vaikutti, kasvihuoneessa oli jo 20 astetta  LÄMMINTÄ. Lumet olivat ympäriltä sulaneet vauhdilla ja kasvihuoneessa oli  muutama sentti vettä lattialla. Nyt kun pakastuu, pääsee luistelemaan sisätiloihin. Kylvölaatikoita piti jo nostella korkeammalle, etteivät jäädy lattiaan kiinni. Yhtään piikkiä ei laatikoista vielä näkynyt, mutta sieluni silmillä näin niissä jo upeaa kukintaa: esikoita, akileijoja, kärhöjä...





Kauriit ovat tänä talvena löytäneet puutarhan. Aikaisempina vuosina ne ovat pysytelleet metsän siimeksessä, mutta nyt piha-alue ja puutarha on niiden temmellyskenttänä.  Vadelmapensaskujanteen  välissä niillä on oma juoksuratansa. Ihme kyllä mitään kasveja ne eivät ole syöneet. Tosin omenapuut ja  kirsikat on suojattu korkeilla verkoilla. Onneksi. Jänisten takia ne laitetetaan. Niitä kun on aivan liiaksi asti meidän maisemissa.

Viime talvena pihapiiriä kierteli ilves pentunsa kanssa. Taitavat ilvekset olla nyt muissa maisemissa, kun kauriit mellastavat.  


Katajat ovat näköjään selvinneet talvesta ainakin tähän mennessä hyvin. Ensi viikoloppuna ne pitää taas huputtaa kummitusten näköisiksi. 


Osa katajista on taimistoilta hankittuja. 


Tienvarren suojelumetsikössä on iso ryhmä luonnonkatajia. Niitä ei ole tarvinnut koskaan suojella kevätauringolta. Ovatkohan luonnonkatajat sitkeämpiä kuin taimistojen hienohelmat. 





Ihantolan perustuskivien ympärillä on jo kesää näkyvissä. 


Ihantola oli  ennen vanhaan nuorisoseurantalo, joka purettiin 1960-luvun alussa. Harmi, ettei keltään löydy siitä valokuvaa.




Kiviladelma on yksi puutahan maamerkeistä. Kylläpä kauriit ja jänikset ovat kierrelleet sitä talven aikana.  


Nämä väriherneet jäivät syksyllä suojaamatta ja niinpä jänikset olivat käyneet parturoimassa ne  kymmenen sentin tapeille. Alkukesän kukintaloisto on  näiden osalta  menetetty. 


Ötökkä oli sulanut jo odottamaan kesää. Ihmeellisesti metsäretkiltä lähtee mukaan aina kaikenlaisia karahkoita ja kummallisia kiviä. Nämä sopivat meidän vanhaan miljööseen paremmin kuin halpiskaupoista ostetut tonttupojat. 



Maksaruoho on jo valmiina kesään. 


Kymmenen metrin päässä maksaruohosta on vielä täysi talvi. Lunta on vielä niin paljon, ettei Hai-saappaan varsi riitä. Tähän tulee uusi kärhöalue. Rekvisiitta-aineksia on jo hankittuna. 





3 kommenttia:

  1. Aika paljon teilläkin on vielä lunta. Samoin meillä. Mutta onneksi aurinko jo lämmittää ja toivottavasti sulattaa myös lumet. Mukavaa alkavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Ihan selviä kevään merkkejä on jo teilläkin näkyvissä, vaikka lunta näyttää olevan runsaasti. Meillä Uudellamaalla ensimmäiset pionit työntävät varsiaan mullan alta - kaksi kuukautta liian aikaisin.

    VastaaPoista
  3. Huolestuttaa vain lämpötilan sahaaminen ylös alas kasvien kannalta kun välillä sulaa niin että vettä on lumen alla ja sitten taas pakastuu ja jäätyy. Parempi olisi, kun olisi tasaisesti pakkasia huhtikuun puoleen väliin saakka. Onneksi minulla on kohopenkit.

    VastaaPoista

MUKAVA, KUN VIERAILIT SIVUILLANI.

TERVETULOA UUDELLEEN!

KOMMENTTISI TEKEE ILOISEKSI